Sivut

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Äiti toi mulle lasillisen mehua, pyörittelin lasia käsissäni, heti kun hän poistui niin hilpasin keittiöön ja samassa hän sai minut näkökenttäänsä, ja sanoi "älä kaada sitä mehua pois!" Mitä tuosta lauseesta voi tulkita? siitä voi tulkita vaikka mitä. Sit hän tyrkytti välipalaa. Kuorin mandariinin hänen ollessaan poissa, laitoin kuoret keittiönpöydälle ja heitin mandariinin huoneeseeni piiloon. Ja tiedättekö, mä lähden äidin kanssa tänään illalla viemään veljeä ja sen kaveria leffaan, heitetään samalla lenkki ja ostetaan jäätelöt. Outs. Mutta mä aijon kieltäytyä siitä. Jotenkin. Sillä jos otan edes mehujään, kalorit pomppaa 200. Ja sitähän minä en voi missään nimessä sallia. Olen puntaroinut asioita paljon ja tullut siihen tulokseen että mielummin jään kiinni kun yritän väkisin syödä sitä jäätelöä. Mä tiedän että äiti epäilee jo nyt jotain. Mä tiedän sen, ja kun tulen kieltäytymään jäätelöstä niin se loukkaantuu ja arvaa kaiken, mut so what? Ei se tule vaikuttamaan minuun mitenkään. Kyllä minä kestän. Minun on pakko! Mutta en toki myönnä hänelle mitään, mutta kuten olen sanonut äitini ei ole tyhmä ihminen, hän on katellut vierestä niin pitkään tätä syömishärdelliä, että hän osaa lukea minua kuin avointa kirjaa, vaikka kuinka salailisin.

Mutta jäätelöä en tule syömään, pääni hajoaisi siitä ahdistuksesta, en pystyisi elämään sen jälkeen. Enkä kaiken lisäksi voisi sallia painon nousua. En missään nimessä. Olen syönyt ja juonut tänään liikaa, mandariini ja 2dl mehua (pitäisi olla funlight-mehua) mutta en mene takeisiin. Sain siitä mehusta heitettyä jonkun ½dl pois. Ja voitte vain kuvitella miten minua ahdistaa. Ahdistaa niin helvetin paljon. Tuntuu että järki ei kulje selvästi. Tuntuu että tunteet on ihan lukossa. Sitä se ahdistus teettää. Minä en voi syödä, en halua syödä. Minua ei voi pakottaa syömään jäätelöä.  Mä tiedän et äiti loukkaantuu, saaattaa tulla jäätävää hiljaisuutta meidän välillemme, mutta sille minä en voi mitään. Minun on ajateltava omaa parastani. Minun on tehtävä se mitä sydämeni sanoo, ja tämä on oikea tie. Sanoivat lääkärini ja äitini mitä tahansa muuta. Tämä on MINULLE oikea tie.
Tiivistettynä, äiti tulee arvaamaan tänä iltana. Mutta jäätelöä en syö. En vaan voi. En saa.

Päivittelen huomenna et miten tämä ilta sitten meni :) Pitäkää peukut minulle pystyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti