And I don't know how I'm meant to feel anymore

Huomenna olisi aika astua vaa'alle.

Olisi aika huomata todellisuus, huomata se mitä olen tekemässä itselleni, olen lihottamassa itseäni jälleen sinne 110kg paikkeille. Minä teen pahaa itselleni, laitan itseni kärsimään, mitä enemmän syön, sitä enemmän myös kärsin. Tämä on niin sairasta. Niin viallista. En vaan voi toimia näin. En voi rankaista itseäni syömällä hirveitä määriä, tai olla syömättä. Miksi minä teen tämän itselleni? Miksi haluan rankaista itseäni? Koska en tunne ansaitsevani parempaa elämää, koska en tunne ansaitsevani parempaa.

I can almost see it
That dream I'm dreaming but
There's a voice inside my head sayin,
You'll never reach it,
Every step I'm taking,
Every move I make feels
Lost with no direction
My faith is shaking but I
Got to keep trying
Got to keep my head held high

Ulkona paistaa taas aurinko, mutta sisälläni on hiljaista, sateista ja usvaista. Olen niin kadoksissa, haluaisin niin palata takaisin entiseen, olla heikko ja sairas, mutta toisaaltaan haluan olla vahva ja selviävä. Toisaaltaan haluaisin ottaa oikein huolella takapakkia voinnissani, mutta en halua sitten kuitenkaan. Haluaisin että minua hoidettaisiin, minusta pidettäisiin huolta. Pidetäänhän minusta edelleenkin huolta, mutta eritavalla. On typerää ajatella näin, tiedän, mutta en voi sille mitään.

The struggles I'm facing,
The chances I'm taking
Sometimes they knock me down but
No I'm not breaking
I may not know it
But these are the moments that
I'm going to remember most yeah
Just got to keep going
And I,
I got to be strong
Just keep pushing on

Olen niin väsynyt tähän jatkuvaan typerään taisteluun sen vitun paskojen ajatuksieni kanssa. En jaksa niitä enään, repikää ne pois minusta. Haluan olla vapaa niistä. Haluan nauttia elämästäni. Haluan olla vapaa, vapaa! Kun katson ulos, ja näen kuinka naapurinlapset nauraa ja pyöräilee kilpaa tiellä, olen niin kateellinen, minä vain istun sisällä, ja vielä kaiken lisäksi tietokoneen ääressä. Itkettää. Mihin katosi elämä? Mihin olen hukannut oman elämäni? Päivät lipuu ohitseni. Kaikki tuntuu niin typerän turhalta.

Lupaattehan minulle että elämäni muuttuu kun pääsen muuttamaan toiselle paikkakunnalle? Lupaattehan? Lupaattehan sen minulle? En kestäisi tälläistä elämää enään sekunttiakaan. Ei, kaikki on minusta kiinni, vain minä voin muuttaa elämäni suuntaa, ei kukaan muu voi luvata sitä minulle. Vain minä voin muuttua. Vain minä voin tehdä sen.

Vain minä voin muuttaa itseäni. Jos muutto tapahtuisi tulevana viikonloppuna,se tekisi minusta onnellisen ihmisen. Olisin todella onnellinen. Mutta se jää nähtäväksi.