Kävin 50min reippaalla kävelylenkillä. Ja illalla uudelleen. Silloin saan kulutettua reilu 500kcal.
En ole syönyt tänään vielä mitään. En siis yhtikäs mitään. Pelkkää vettä juonut, sitäkin vain kaksi-kolme lasillista. Mulle on tullut ihme pelko, entä jos siihen mun veteen on ujutettu kaloreita? Nyt järki käteen. En voi alkaa pelkäämään asioita jotka on turhia.

Äiti oli tehnyt porkkana-peruna sosekeittio mulle ruoaks, mutta se päätyi vessanpöntöstä alas.
La-Su aika meneekin sitten kolmen aterian voimin. Ja sekös muo vasta ahdistaakin. Yritän hillua huoneessani aamusta niin pitkään että muut on jo syöneet aamupalan. Piilottelen aamupalani aamutakkini taskuihin. En vaan voi syödä yli 600kcal. Sekin on kertakaikkiaan liikaa. Liikaa. Mutta aijon lenkkeillä 400kcal edestä sitten la-su ajan. Aijon tehdä yli 7km lenkin lauantaina ja sunnuntaina. Otan jotain vetävää musaa mukaan ja eikun menoksi.
Hitto et muo pyöryttää jo istuessakin. Mutta nautin siitä, silloin tiedän että on tapahtumassa jotain hyvää. Eli kulutan elimistöstäni rasvaa, energiaa ja kaikkee turhaa. ;)
Käteni on ällöttävän lämpimät. Miksei ne voi olla kylmät? Miksei minulla voi olla kylmä? Olen niin ällöttävän lämmin, punoittava possu. Hyi helvetti. Mutta ei mahda mitään. Päivä päivältä olen lähempänä 50kg. Joka päivä lähempänä.

Muistelin taas lenkillä ollessani osastojaksojani. Muistan kun olin avo-osastolla ja minut laitettiin liikuntakieltoon. Mutta olinkin satakertaa fiksumpi kuin omahoitajani, jumppasin huoneessani. Ahhahhaa. Että mä nautin siitä et voin tehdä salaa asioita, että olen fiksumpi kuin kukaan sellainen ihminen joka haluaa lihottaa minua. Mä tiedän että olen vahvempi kuin lääkärini. Mulle ihan yhdentekevää vaikka hän arvaisikin 29.6 että paino on pudonnut paljon, noh, paljon ja paljon, mutta minulle 10kg on paljon. Koska olen häntä fiksumpi. Kukaan, ei kukaan voi estää muo olemasta laiha. Minusta tulee laiha, täydellinen, ihana, säkenöivä. Eikä kukaan, ei kukaan voi sitä estää. Hän voi tunkea minut osastolle, mutta yritykseksi sekin jää. Koska en aijo mennä osastolle pakkosyötettäväks. Mä vaan menen himaa ja sanon että osastolle en mene. Piste.

Tänään tiedossa vielä siis toinen lenkki, vatsalihasten tekoa, kyykkyjä.
Minä nimittäin aijon todellakin olla laihempi ja kapeampi 29.6. Minä todellakin aijon olla.
Kaloreita tänään tulee max 400. Yritän vetää niin kituutellen perjantaihin asti että laihtuisin mahdollisimman paljon, ja la-su ajan vedän niin pienillä kaloreilla kuin suinkin vain voin! Ja ma-pe ajan vedän sitten taas pienillä kaloreilla. Ja sit menen isälle, siel joudun syömään sen lounaan. En muuta. Silloin selviän alle 500kcal.
Olen taistelija, ja aijon pitää kynsin ja hampain kiinni siitä että laihdun ja et minusta tulee kaunis ja täydellinen.
mä en voi muuta sanoa kuin jaksele ihanainen <3 ja älä höpsö pelkää vettä, mä lupaan ja vannon ettei kukaan ole ujuttanut siihe kaloreita!
VastaaPoistamä lisäilen sut(: aattelin vaa sanoo etukäteen ettet ihmettele kun tulee joku outo pyyntö :D <3
VastaaPoistaTsemppiä sinulle♥
VastaaPoistasama juttu tavallaan veden kanssa, pelkään että se neste vaan kertyy kehoon eikä mene pois :( mutta taidat olla oikeassa, se taitaa olla ihan turhaa pelkoa.
Tsemiä ja kyllä mä huomasin tuosta kuvasta,että kilo jos toinenkin on tipahtanut. Se vaan taitaa olla niin,että itse tulee sille sokeaksi,eikä sitä huomaa. Sairasmieli tekee sen.. :S Et siis ole ainoa...mulla sama homma. kyllä sinä olet laihtunut ja laihdut !! :DDDD Minä uskon ainakin niin ja näen myös!
VastaaPoista