Minusta tulee vielä niin pieni, että saatte suurennuslasilla katsoa ettekä siltikään näe.



Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä

Olen itsevarmempi kuin koskaan ennen. Sillä tiedän miten edetä tämän pienen salaisuuden kanssa.

Tiedän että äidillä on torstaina aika perhetyöntekijälle, jolle hän ihan varmana kertoo tästä projektista, mutta tiedän miten saan lääkärin lopettamaan hössöttämisen, hymyilen vain valkoiset hampaat ojossa hänelle ja vakuutan että olen todella typerä ja tämä on loppu nytten. Ja sisälläni nauraa pieni olento fiksuudelleni. Hän kiittää minua, ja hän on ylpeä minusta ja minulle se riittää. Ja minä olen ylpeä itsestäni. Minusta on muodostunut oikea mestari valehtelija, mitä ennen en todellakaan ollut. Olen voittaja. Olen todellinen voittaja.

Vaikka minua on sanottukkin heikoksi, en sitä ole. Jos olisin heikko, minä en olisi tässä, minä olisin syömässä. Minä en ole heikko. Ja sen minä vielä näytän ihmisille. Minä näytän!

Huomenna minä selviän alle 150kcal, jollei äiti ole tehnyt mitään ylläriä minulle. Olen alkanut pelkäämään ruokaa ihan mielettömän paljon. Pelkään jo edes koskea siihen, pelkään edes haistaa sitä, pelkään että se imeytyy minun soluihin. Vaikka järjen tasolla tiedän että se on mahdotonta, mutta se pelko ei jätä rauhaan.

Vatsa kurisee mutta ei minulla nälkä ole.

"Hiljennä se sinun läski vatsasi"

"Hiljennä se läskikasa!"

Kaksi lyöntiä vatsaan riitti. Nyt se hiljeni. Hyvä. Se on heikkouden merkki, ja minä en ole heikko.

Paasto on onnistunut hyvin. Olen juonut Zeroa. On jotenkin häilyvä olo, jotenkin epätodellinen. Tuntuu kuin leijailisin jossain ja katsoisin jonkun toisen silmin itseäni. Olo on jotenkin väsähtänyt. Mutta helpottunut. Tämä päivä on niin onnistunut. Ei ainuttakaan haarukallista ruokaa, ei mitään ruokaa. Olen niin selviytyjä. Niin voittaja. En voi lopettaa hymyilemistä, kukaan ei ole minua vahvempi. Kukaan ei saa minua lopettamaan tätä. En voi lopettaa tätä edes läheisteni tähden. Minun on elettävä omaa elämää. En kiellä etteikö tämä vaikuttaisi läheisiini, en kiellä sitä, mutta ei se vaikuta kun pidän tämän niin hyvin salassa kuin suinkin vain osaan. On jo aika että minun on alettava elämään omaa elämääni. Oli tämä sitten muiden mielestä väärä keino tai ei, mutta minulle tämä on oikea, tämän kautta minusta tulee kaunis ja täydellinen. Minusta tulee upea!