Kiloklubin mukaan olen syönyt tänään 76kcal, mutta pyöristän sen 100kcal, ihan vain varmuudenvuoksi.
Äiti pyysi minua ottamaan iltapalaa, eli leipää, noh söin puolet ja sitten hän meni olkkariin ja loput tungin taskuuni. Eli suomeksi sanottuna, mun paasto epäonnistui tänäänkin.
Ihanaa päästä huomenna shoppailemaan. Voikun saisin ostettua jotain kivaa itselleni,
vaikka en kylläkään ansaitse vielä mitään kivaa. Olen ollut niin laiska ja saamaton.
Sillä tänäänkään ei tullut kahta tuntia täyteen, tuli vain tunti ja viisikymmentäkuusi minuuttia. Mikä minua vaivaa? Miksi en voi pysyä niissä säännöissä kiinni mitä olen itselleni laatinut? Miksen? Koska olen heikko.
Äiti kertoi lenkillä ollessamme että hänellä on perhetyöntekijälle aika 16.6. Yritin kuulostaa iloiselta yms. Vaikka sisälläni salamoi ja mylläsi hirveä epävarmuus. Pääsenkö ikinä eroon psykan puolen henkilöistä? Ne ovat vain tielläni. Kumminkin jos äiti kertoo et lenkkeilen paljon, vaikka äiti tietää vain murto-osan mun liikkumisista, niin silti pelkään et se eukko alkaa äidille selittää et mä liikun aivan liikaa jne. Siinä vaiheessa mä räjähtäisin, marssisin sinne ja haukkuisin sen pystyyn. Haukkuisin lääkärin pystyyn. Ja sanoisin että en tarvitse heitä mihinkään. Hemmettivieköön. Noh täytyy toivoa parasta.
Ajattelin alentaa vielä sitä 29.6 tavoitepainooni, nyt se on 98, niin voisin laskea sen 96kg, saavutan sen aivan varmana. Mun on pakko. Mä en anna itselleni muita vaihtoehtoja!
En tiiä miten alottaisin..
VastaaPoistaMulla on ollu samanlainen ongelma, ei saa syödä mitään, päivän kaloreiden tulis olla lähellä nollaa ym.
Oon vieläkin isomman puoleinen, painan jonkun reilu 70 mutta en tän laihemmaks toisaalta haluiskaan.. Kyllähän sitä ajattelee rannalla kun istuu kun itsellä näkyy muutama makkara enemmän kun kaverilla.. Mut elän terveellisesti, syön normaalisti (aamupala,lounas,päivällinen,välipala ja iltapala), urheilen 1-2h päivässä, ja herkuttelen sillon kun huvittaa eli saatan ostaa jätskin pari kertaa viikossa, ja karkkipussin vaikka joka lauantai.. tulisin hulluks jos alkaisin miettimään kuinka paljon painan.. mut tommosella perus elämäntavoilla oon laihtunu tosta 80kilon kieppeiltä tohon 70.. ja en käy edes puntarilla kun ehkä kerran kuukaudessa jos sitäkään.. se vaan lisää paineita.. kun toilen enemmän jos farkut alkaa kiristään..
Ja hei pakko sanoo.. jos aiot tohon 50kg päästä noin nopeesti! kuvittele sitä löysän ja roikkuvan ihon määrää? laihdut parhaiten JA nopeiten jos urheilet ja syöt normaalimmin..
Ja nyt kun aloin lukemaan blogias taaksepäin.. pakko myöntää että oot ainut joka on saanu mut kyyneliin, en vaan voi ymmärtää miten voit rääkätä itseäs noin..
paljon tsemppiä! :)
Sulla on ihan hullut tavoitteet, oot yks vahvamielisimpiä ihmisiä mitä mä tiedän! Hyvin sä vedät =) Ja oot ihana kun jaksat aina muakin tsemppaa :) <3
VastaaPoistaJos jotkut ammatti-ihmiset jotain sun liikunnasta valittaa niin tokase niille vaan nokka pystyssä että "mä olen urheilia ettäs sen tiedätte" ja kävele ulos, ei ne siitä voi mitää sanoa. Ja shoppailu antaa tavoitteita, eti aina pienempiä kokoja niistä ihanista vaatteista mitä haluisit, niin saat inspiraatiota :)
Älä vedä itteäs ihan loppuun!
Laura: Kiitos kommentistasi. ja onnea painonpudotuksestasi! (:
VastaaPoista