Tein 2-tyypin diabetes riskitestin ja minulla on sen mukaan suuri alttius saada 2-tyypin diabetes. Olen enemmän kuin järkyttynyt. Siis tiesinhän minä sen että se riski on, mutta kun se läsähtää päin näköä niin se vetää kyl aika hiljaiseksi. Mä en halua enempää mitään fyysisiä sairauksia. En halua. En míssään nimessä. Mitä mä teen? Mä tiedän et mun pitäis saada painoa pois.
Tänään vedin pitsapalan minkä ostin kaupasta, ison porkkanapiirakan, vadelmapiiraita kaksi kappaletta. Ahmin taas ilman mitään hallinnan tunnetta, ja nyt tuntuu et lattia lähtee alta pois. Mä en vaan hallitse, mä en hallitse mitään, en yhtään mitään.
How could this happen to me
I made my mistakes
I've got no where to run
The night goes on
As I'm fading away
I'm sick of this life
I just wanna scream
How could this happen to me
I made my mistakes
I've got no where to run
The night goes on
As I'm fading away
I'm sick of this life
I just wanna scream
How could this happen to me
Olen niin väsynyt tähän kaikkeen, olen niin turhautunut. Olen niin helvetin väsynyt. haluaisin vain nukkua, nukkua kaiken aikaa. Nukkua vaikeuksien ohi. Mä haluan vapautua tästä vankilasta. Mä haluan, ihan itseni tähden, sillä mä en jaksa tätä enään kauaa. Mulla ei ole enään voimia 'taistella' syömättömyyttä vastaan, mä en edes tiedä miksi taistelen sitä vastaan. Mä en pysty laihduttaa ilman sitä. Mä en voi jatkaa näin. Keskiviikkona on punnitus. Ja mä olen lihonut. Paljon. Ja se on jotain mikä vie multa järjen päästä. Mä vihaan lihomista, mä pelkään sitä. Mä en pysty tähän. Anteeksi, mutta mä en pysty. Mun on vähennettävä kalorit, mun on saatava kontrolli takaisin, mun on saatava elämä hallintaan. Mä en voi elää näin. Mun on laihduttava.
Mä en pysty enään katsomaan itseäni edes peilistä, mä niin inhoan näkemääni. Mä inhoan itseäni. Mun on vapautettava itseni, mun on tehtavä itsestäni vapaa. Mä haluan laihtua, mutta en pysty siihen ilman että vähennän kalorit alle 600. Muo oksettaa. Mä oksetan itseäni. Mä olen ällöttävä ihrakasa joka ei ansaitse onnea. En niin kauaa kunnes olen laiha. Mä en ole koskaan vihannut ketään niin paljoa kuin nyt vihaan itseäni. Olen heikko luuseri. Olen pelkkä kasa paskaa.
Mutta sen voin luvata että huomisesta lukien, syön vain sen mikä on pakko, huomenna alkaa kaikki alusta, huomenna minä vapaudun. Huomenna minusta tulee vapaa. Huomenna alkaa minun tieni kohti laihuutta.
): pärjäile <3
VastaaPoistaOlet mitä todennäköisimmin herkkä sokerille ja se on ajanut sinut ahmimis/paasto-kierteeseen. Tiedän miltä susta tuntuu sikäli, että olen itsekin kärsinyt BED:istä. Sitä vastaan taisteleminen on kyllä vaikeaa, mutta tiedäthän, ettei sulla ole oikein vaihtoehtoakaan? Älä murehdi, kyllä elämä voittaa.
VastaaPoistaKannattaa ihan ekana luopua kaikesta sokerista (myrkky!) ja vaihtaa se vaikkapa Steviaan. Stevia on yrtti, josta tehdään makeutusainetta. Se auttoi minut irti sokerista, sillä stevia tasoittaa veren sokeripitoisuutta ja vähentää sen myötä ahmimishaluja ja sokerinhimoa. Steviaa voi ostaa Suomesta ainakin nettikaupoista, mutta sitä ei saa markkinoida elintarvikkeena (kuitenkin Japanissa ja USA:ssa sallittu elintarvike). Voit googlaa lisää tietoa jos kiinnostaa.
Itsekin koin suuren järkytyksen kun heräsin siihen tosiasiaan, että mulla on korostunut riski saada diabetes. Onneks oon vasta 21 ja mulla on aikaa vielä torjua se, mutta paskaltahan se karu totuus tuntuu :s
VastaaPoista